21.12.2007

Olen joulu.

Minä olen joulu, ohdake sinun perseessäsi. Perheen juhla, kärsivien tappurakruunu.
Minua et pääse pakoon, löydyn aina edeltäsi ja jos taaksesi katsot olen myös siellä, niinkuin kuun kalpea kajo.

Sairaaloissa
kassajonoissa
AA kerhoissa
mielenterveys toimistoissa
psykiatrisissa poliklinikoissa
vankiloissa
vanhuustaloissa
vammashoidoissa
vieroitusklinikoissa

- Mutta tämä on kaikki vanhaa paskaa, käytettyä kierrätettyä haisevaa paskaa, sanot ja avaat tv:n, menet lenkille tai panet vaimoasi.

Jos tahdot pimeydessäsi elää tai pimeyteen piiloutua, seuraan sinua, sillä olen syntymäsi risti, valosi näyttämö, sielusi kuu ja kuolemasi rakkaus. Ja vaikka kuinka juokset, tahdot juhlia vain, väistellen kuninkuutesi raskasta vastuuta - saan sinut aina kiinni, lyön nenäsi verelle ja asetan kruunun päähäsi.

Rimpuile, pyristele ja huuda, sillä kruunaamisesi hetkellä olet tietoinen tuskasta ja olen paras ystäväsi - ystäväsi kuolemassa. Saatan sinut vastuuseen, en kiusaukseen, enkä päästä lähtemään. Minua et voi ohittaa, niinkuin joulukiireeseen hukkuneen kerjäläisen. Minua et tuhansilla ulkovaloillasi häikäse. Ammun joulupukkisi pajansa eteiseen - kaksi laukausta, verta parralla, yksi kontrollilaukaus päähän. Pukki oli täynnä löpön löpöä, sekä vääriä, valheellisia ja vaarallisia polittisia mielipiteitä. Sulatan ruumiin Coca - Colan hapoissa: Kauanko valkoinen lilluu, ennenkuin mustuu?
Oletko jo valmis ajattelemaan?

1 kommentti:

Anonyymi kirjoitti...
Blogin hallinnoija on poistanut tämän kommentin.